Aina vaan uusia yrityksiä "parantua"...

    ...Ja samalla vedän itseäni vaan syvemmälle laihdutuksen pauloihin.
Olen alkanut huomata itsestäni kokoajan vaan selkeämmin kaksi eri puolta.Sen joka tahtoo vaan kuihtua olemattoman pieneksi ja sitten myös sen joka tahtoisi vapautua ja syödä vaan mitä haluaa. Ne yrittää johtaa minua vuorotellen, kilpaillen kumpi on vahvempi. Tuntuu että olen vaan niiden ristitulessa. Valinnan vaikeudessa. Tiedän, että minä sisimmässäni haluan parantua.Mutta se on vaan niin helvetin vaikeaa.Kyllä minä aina yritän. Mutta jotenkin löydän itseni vaa'alta joka aamu.  Tänään viisari pomppasi 43 kilon kieppeille.Mietin vaan että se on liian iso lukema,pakko laihtua enemmän.  Kun ihmisten silmä välttää, skippailen ruokailujani.Sotken vaan lautasen ja väitän syöneeni. Ja kun sitten syön, tunnen siitä huonoa omatuntoa ja löydän itseni vessasta oksentamasta.Lihominen pelottaa minua vaan niin paljon!
      Välillä on toki myös vähän parempia päiviä.Mutta hyviä päiviä...Mitä ne edes olikaan?   Välillä tuntuu että en jaksa taistella! Palaan vaan takaisin vanhaan tuttuun syömättömyyteen ja kokopäiväiseen laihdutukseen.

Irti en vaan osaa päästää

Koko elämä on vaan yhtä hullunmyllyä syömisen ja lihomisen ympärillä.Missä vaiheessa kaikki johtikaan tähän tilanteeseen? Tätäkö mä toivoin?

from we<3it

Nobody said that it's going to be Easy

"Tää on sitten ostettu sulle" ja samassa jugurtti purnukka isketään nenäni eteen. Äidin murhaava katse ei muita sanoja kaipaa. Se on syötävä tai ei hyvää seuraa. Nyt ei oo varaa jäädä laihdutuksesta kiinni.


    Paino nousee ja minä itken. Mutta eihän mua ymmärretä. Mua valtaa taas se sama tunne, jonka muistan jo entisestään.Se tunne, kun kaikki lähtee kontrollista ja en pysty vastustamaan ruokailuja. Vajoan syvemmälle mustaan massaan. Lähes hukun. Paino nousee ja minä yritän kurottaa itseäni takaisin pintaan viimeisillä voimillani.Taistelen tietäni kevyemmäksi, jotta pysyisin pinnalla.


   Ei pitäisi vaipua epätoivoon eikä varsinkaan luovuttaa taistelua.Pitää ajatella että porukat on vaan hidaste ja haaste. Ei este. Mikään ei saa estää mua onnistumasta, ei tälläkertaa. Mun täytyy nyt vaan olla todella ovela ja keksiä keinot selvitä eteenpäin. Mun tahtoa taas testataan.

pic from we<3it

Vaaka ei valehtele

Normaalia alhaisempi paino, merkittävä alipaino, vaikea alipaino, sairaalloinen alipaino. Nuo sanat pyörii ajatuksissa päivittäin.


Odotuksia unelmakropasta. Pettymyksiä vaa'alle astuessa. Silti mä uskottelen itselleni, että vielä mä tuun olemaan se laiha ja luinen tyttö. Se mistä mä unelmoin.

pictures from we<3it.com