Forgive my Weakness

Anteeksi kaikesta (myös siitä etten ole kirjoittanut aikoihin) Olen ollut idiootti ja syönyt aivan liikaa.Olen pettänyt kaikki.Olen käyttäytynyt kuin läskit ja kadun sitä todella syvästi.Anteeksi että olen kapinoinut.Nyt olen turvonnut ja lihava,tunnen itseni niin kamalan ällöttäväksi.Vielä enemmän kuin ennen.Vieläkö huolisit minut takaisin hoivaasi ja huolenpitoosi.Haluaisin takaisin,lupaan etten enää sorru tällaisiin kamaluuksiin.Lupaan olla uskollinen ja palvella parhaani mukaan. Olen valmis olemaan taas orjasi,huomasin että niin minun on paljon parempi elää.
Olen taas itkenyt itseni uneen iltaisin,mattoveitsi on avannut taas käsivarressa olevat arpeni.Vessanpönttö on myös tullut taas tutuksi.Siitä kun menikin jo melkein viikko kun viimeksi oksensin tai laksasin.Päivittäin minä vaan itken ja vihaan itseäni. Makaan aamuisin sängyllä ja suunnittelen miten saisin itseltäni hengen pois.En tahdo herätä.Unessa olisi niin paljon parempi olla.Mutta jossain vaiheessa on aina pakko nousta sängystä ylös ja herätä karmeaan todellisuuteen.Elämään taas läskivuoren sisälle.Esitän muille iloista,mutta en enää oikein kykene siihenkään.
Tänään elämä on myös ollut yhtä helvettiä.Aamulla heräsin liian aikaisin joten tämä päivä on tuskaisen pitkä.Menin suihkuun ja näin peilikuvani ihanasta kokovartalopeilistä pukuhuoneesasa.Romahdin.Itkin varmaan tunnin suihkun lattialla peilikuvani takia.Kyyneleet sekoittuivat virtaavaan veteenMiten voinkaan olla niin lihava.Miten olen voinut syödä itseni tähän kuntoon!Sitten äidin tultua kotiin,jouduin syömään äidin laittaman lämpimän ruoan.Se maistui aivan liian hyvältä.Söin liian ison annoksen ja tajusin sen vasta kun olin saanut ahdettua sen mahaani.Lähdin juoksemaan lenkkitielle niin kovaa kuin jaksoin.oin kilometrin päässä pysähdyin metsän laitaan ja oksennsin.Oksensin hysteerisesti sitä ruokaa ja verta.Juoksin sen perään sitten lenkin ja kun palasin takaisin kotiin äiti otti kaapista vaa'an ja sanoi että nyt on punnituspäivä ja yritti pakottaa minua vaa'alle.Aloin huutaa etten varmasti nouse sille ja purskahdin itkuun.Äiti rutisti minut syliinsä. En kertonut mitään vaikka se yrittikin kovasti kysellä mikä minua vaivaa.Se tietää kyllä että en suhtaudu ruokaan ihan normaalisti mutta ei sen enempää.Tuokin on jo ihan liikaa.Musta tuntuu että mun on päästävä pois tästä maailmasta.Olen liian lihava ja heikko tähän elämään.En voi elää tässä vartalossa.

picture from We<3it

-Mango