Tämä on taas näitä päiviä kun kaikki tuntuu ärsyttävältä.Koko maailma tuntuu vaan jotenkin niin rasittavalta.Olo on kokoajan vihainen,vaikka siihen ei ole varsinaista syytä.Tekisi mieli vaan huutaa ja itkeä.
Mulla on taas paasto päällä.Äiti teki juuri keittiössä lempiruokaani,mutta minä en syö.En saa enkä voi. Kieltäydyn kaikesta siitä.Sehän vaan täyttäisi mahani ja en halua sitä.En aio lihoa nyt.En kuuntele nälkääni.Tiedän kokemuksesta sen menevän ohi aivan pian.Kun on paastonnut tarpeeksi kauan nälkää ei enää edes tunne lainkaan.Haluan illalla mennä taas nukkumaan ylpeänä siitä etten sortunut tänäänkään houkutuksiin ja takana on taas yksi paastopäivä lisää.Vain paastoamalla voin olla varma ettei painoni pääse nousemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen sana on enemmän kuin tervetullut