Ihana tunne!Nimittäin paastoaminen.Olo on jotenkin niin puhdas ja samalla ihanan hutera ja voimaton.Takana tätä paastoamista on tosin vasta pari vuorokautta.Olen toistaiseksi onnistunt helposti esittämään porukoille muka syöväni.Olen ottanut lautaselle ison keon ruokaa,ja mennyt muka huoneeseeni syömään.Todellisuudessahan kaikki tuo ruoka löytyy vessanpöntöstä ja huoneeni roskiksesta.Pitkästä aikaa minulla on sellainen tunne että ehkä tämä kaikki onnistuukin.Ehkä mulla on sittenkin toivoa.Paino on vihdoin kääntynyt kunnolla laskuun ja toiveet 35 kilon välietapista tuntuu jopa mahdollisilta.En ole parin viimepäivän aikana ajatellutkaan itsemurhamaisia ajatuksia ja viime viilloistakin on jo aikaa,wau.Tänään mulla on kyllä ihmeellisen hyvä fiilis.Aion nauttia siitä lähtemällä pitkälle juoksulenkille. Jalkoja pakottaa vielä viimeöinen treeni ja vatsalihakset huutaa aamun jumpasta, mutta kipuhan on vain heikkoutta joka poistuu kehosta.Tänään aion polttaa kaloreita oikein kunnolla!
-Mango
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen sana on enemmän kuin tervetullut